Rinta-Joupin Autoliike | 27.10.2021

Mika ja Sari kiersivät matkailuautolla Lofoottien henkeäsalpaavissa maisemissa

Rinta-Joupin Autoliikkeessä Tervajoella myyntipäällikkönä työskentelevä Mika Hakola testasi matkailuautoilua kymmenen päivän reissulla Norjan Lofooteille.

Seinäjokelaisen Mika Hakolan kokemukset matkailuautoista olivat tähän mennessä olleet yhden tai kahden yön reissuja Suomessa. Syyskuussa hän lähti puolisonsa Sarin ja koiraveljesten Tatun ja Patun kanssa valloittamaan Pohjois-Norjaa.

Matkakodiksi valikoitui kahdelle hengelle passeli Bürstner Nexxo Time Edition 30 oli hyvä valinta kompakteilla mitoillaan: kätevä 2,30 metrin leveys tekee siitä ketterän auton Norjan mutkaisilla pikkuteillä, ja pituutta autolla on alle seitsemän metriä, eli sitä voi ajaa B-kortilla.

Suunnitteluvaiheessa apuna olivat kokeneiden Norjassa kävijöiden vinkit ja Facebookin Pohjois-Norjan matkailijaryhmät.

– Pääkohteemme oli Lofootit, jonne päätimme ajaa nopealla aikataululla. Halusimme kierrellä siellä mahdollisimman paljon, Mika selvittää.

Seinäjoelta lähdön jälkeen ensimmäinen sopiva pysähdys oli Levitunturilla puskaparkissa eturinteen juurella. Aamulla herätessä oli jo vaikuttavat näkymät, mutta vielä parempaa oli luvassa.

Matka jatkui isoa E8-tietä pitkin Kilpisjärvelle ja pian avautuikin ikkunasta hulppeat norjalaismaisemat. Auton nokka kääntyi E6-tielle ja seuraava yöpymispaikka oli jo melkein Lofooteilla: Evenes Camping oli pieni kotoisa leirintäalue. Yllätykseksi sata metriä ennen kohdetta olikin tietyö, ja kiertoreitti toi lisämatkaa 25 minuuttia.

– Alun perin meillä oli aikomus yöpyä enemmänkin puskaparkeissa, mutta mukavuudenhalu päästä sähkötolpan juureen ja keittää aamukahvit voittivat, Mika tunnustaa.

Matkailuautolla edullisemmin kalliissa Norjassa

Norjalla on maine kalliina matkailumaana, mutta sen voi kokea edullisemmin matkailuautolla. Lofooteille pääsee siltaa pitkin omalla autolla, tietulleja ei ole ja kaupassa ruoka maksaa vain hiukan enemmän kuin Suomessa.

Kun lähtee lomalle matkailuautolla, voi unohtaa huolet majapaikkojen buukkaamisesta. Reissaaminen on myös edullisempaa, kun koti kulkee mukana. Mika kertoo, että kaikki sujui matkalla mainiosti: Ruoanlaitto oli helppoa, kun keittiö oli mukana ja leirintäalueella sai matkailuauton sähkövirran päähän. Iso jääkaappi palveli hyvin tarkoitustaan. Apuna toimivat myös matkailuautoiluun tehdyt kännykkäsovellukset, joista saa hyviä vinkkejä tien päällä.

Lisäksi tasokkailla leirintäalueilla voi yöpyä edullisesti. Mikan mukaan hintataso on suunnilleen sama kuin Suomen leirintäalueilla, mutta kokemukset ovat huikeampia. Esimerkiksi heidän yöpymispaikkaansa Lofoten Beach Campia ympäröivät korkeat vuoret ja kaksi upeaa hiekkarantaa. Siellä Welsh Corgi -veljesten kelpasi kirmailla pehmeässä hiekassa. Ranta on myös lainelautailijoiden suosikkipaikkoja.

Toinen matkan kohokohta sijaitsi Lofoottien eteläisimmässä kärjessä. E10-tien päätepisteessä on pikkuinen kylä nimeltään Å i Lofoten, jota pidetään Lofoottien kauneimpana kalastajakylänä. Kolmas suosikkikohteista oli Hov Gårdissa sijaitseva hevostila, jossa on leirintäalue ja erinomaiset mahdollisuudet patikoida.

Norjan tuulia pääsivät nuuhkimaan myös perheen corgiveljekset Tatu ja Patu.

Reissun varrelle mahtui myös paljon muutakin nähtävää, kuten upeat revontulet. Saksalaiset matkailijat olivat sen verran innoissaan, että sammuttivat omatoimisesti leirintäalueelta valoja, jotta taivaan loimu näkyisi paremmin.

Unstadissa sijaitsevasta kahvilasta löytyvät maailman parhaaksi rankatut kanelipullat. Ne piti käydä tietenkin koemaistamassa – ja olivat maineensa veroisia. Tuliaisiksi he ostivat Vuorilla-muumimukeja, joita on saatavilla enää Norjasta, Suomessa ne on loppuunmyyty.

Ehdottomasti kokemisen arvoinen oli paluumatkan varrella lähellä Suomen rajaa sijaitseva Gorsabrua. Pohjois-Euroopan syvin kanjoni tarjoilee huikeita näkymiä ja Gorsa-vesiputouksen, jossa vesi pauhaa 122 metrin korkeudelta syvään kanjoniin.

– Myös rotkon yli vievä silta oli vaikuttava, Mika kertoo.

Norja-lofootit-syksy-matkailuauto-mika hakola-myyntipaallikko

Kymmenessä päivässä 3600 kilometriä

Kymmenen päivää, 3600 kilometriä ja auto käynnissä yhteensä 57 tuntia. Sari ajoi 600 kilometriä ja Mika loput 3000. Vain kerran jäi auto jumiin pehmeälle parkkipaikalle, siitäkin he selvisivät säikähdyksellä ja lapioimalla hiekkaa renkaan alle.

– Normaalilla ja nykyaikaisesti varustellulla matkailuautolla pärjää hyvin Pohjois-Norjassa. Ei sinne mitään ihmeellisyyksiä vaadita, leirintäalueilla on helppo tyhjätä septitankki ja lisätä puhdasta vettä säiliöön.

– En ehkä olisi kuumimpana turistikautena lähtenyt ajamaan kapeita pikkuteitä ryysikseen, mutta nyt syksyllä oli hyvin tilaa liikkua. Ja aikaa ei matkalla tunnu koskaan olevan riittävästi, kaksi viikkoa olisi ollut meillekin parempi, Mika pohtii.

Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja koirat matkasivat sujuvasti mukana. Ensikokemus pitkän matkan karavaanarina oli positiivinen eikä reissu varmasti jäänyt viimeiseksi.

Katso Mikan videot matkasta alta.