Sähköauton ja hybridiauton sanasto
Mitä tarkoittaa sähköauton toimintasäde tai WLTP? Sähköautoihin liittyy monia termejä ja lyhenteitä, joihin voit tutustua tarkemmin tällä sivulla.
Yleisimmät sähkö- ja hybridiautojen lyhenteet ja termit
AVAS (Acoustic Vehicle Alerting System) -järjestelmä on sähkö- ja hybridiautoissa oleva keinotekoinen varoitusäänijärjestelmä, joka auttaa jalankulkijoita huomaamaan hiljaisemmat autot. Koska sähkö- ja hybridiautojen moottorit eivät ole yhtä äänekkäitä kuin polttomoottorit, AVAS kehitettiin muiden tielläliikkujien turvaksi havaitsemaan autot äänen perusteella. Nykyään kaikissa uusissa sähkö- ja hybridiautoissa tulee olla AVAS-järjestelmä.
BEV (Battery Electric Vehicle) tarkoittaa täyssähköautoa, joka saa käyttövoimansa vain pistokkeen kautta ladattavasta sähköstä.
EREV (Extended Range Electric Vehicle) on nimitys täyssähköautolle, joka pystyy tuottamaan sähköä ajon aikana pienestä moottorista tai generaattorista. Tämä pidentää auton toimintamatkaa.
EV (Electronic Vehicle) on yleisnimitys kaikille sähköautoille. Täyssähköauton akku latautuu pelkällä latausasemalta ladattavalla sähköllä, mutta sähkömoottoreita käytetään myös hybridiautoissa.
FVEC (Fuel Cell Electric Vehicle) eli polttokennoauto on sähköauto, joka toimii polttokennolla. Auton oma polttokennojärjestelmä tuottaa liike-energiaksi tarvittavaa sähköä yleisimmin vedystä ja hapesta.
HEV (Hybrid Electric Vehicle) on niin kutsuttu perinteinen tai “itselataava” hybridiauto, jota ei voi ladata pistokkeesta. HEV-auton akusto saa virtansa esimerkiksi jarrutusenergiasta ja polttomoottorista.
Hybridiauto tarkoittaa autoa, joka käyttää kahta tai useampaa voimanlähdettä, kuten sähkö- ja polttomoottorin yhdistelmää. Hybridiautossa voidaan käyttää myös kaasua polttoaineena.
ICE (Internal Combustion Engine) -lyhenne kuullaan usein sähköautojen yhteydessä, vaikka se tarkoittaa päinvastaista: ICE on perinteinen polttomoottoriauto.
PHEV (Plug in Hybrid Electric Vehicle) eli ladattava hybridi, plug-in-hybridi tai pistokehybridi tarkoittaa hybridiautoa, jonka voit ladata latausasemasta. PHEV-autolla voit siis ajaa pidempiä matkoja pelkällä sähköllä.
WLTP (Worldwide Harmonized Light-Duty Vehicles Test Procedure) on vuonna 2017 käyttöönotettu pakokaasupäästöjen mittaustapa, joka syrjäytti sitä ennen käytetyn NEDC-standardin. WLTP:n tavoitteena on kuvata paremmin todellisessa liikenteessä syntyvä päästöjä. Ajoneuvon polttoaineenkulutus riippuu ensisijaisesti ajovastuksesta, johon puolestaan vaikuttavat auton massa, ilmanvastus sekä vierintävastus. WLTP-mittaustapa ottaa nämä tekijät huomattavasti tarkemmin huomioon kuin aiempi NEDC-mittaus.
Kaikki sähköautoilun lyhenteet ja termit
AC-latauspistoke
AC (alternating current) tarkoittaa vaihtovirtaa. Latauspisteitä on sekä keskinopeaa tyyppiä, joista voi käyttää myös termejä vaihtovirtalataus tai AC että pikalatureita, joista voi käyttää myös termejä tasavirtalataus tai DC.
Akun kapasiteetti
Sähköauton akkuun varastoidun energian määrä eli akkukapasiteetti mitataan kilowattitunneilla (kWh). Esimerkiksi 20-30 kWh kapasiteetin akku riittää noin 150-250 kilometrin matkaan. Suuremmat 40-60 kWh akut riittävät jo 300-450 kilometrin ajomatkoihin ja 75-95 kWh akuilla voi ajaa jopa yli 500 kilometriä.
Akusto
Sähköautossa energia varastoidaan akkuihin. Sähköauton akku koostuu litiumionikennoista, jotka tuottavat tyypillisimmin noin 3,7 voltin jännitteen. Kennoja kytketään sarjaan rinnakkain virranantokyvyn ja jännitteen kasvattamiseksi ja niitä voidaan ladata ulkopuolisesta lähteestä saatavan sähköenergian avulla. Akusto on useimmiten sijoitettu auton lattian alle akseleiden väliin, joten se vie huomattavasti vähemmän tilaa, kuin polttomoottoriauton moottori.
Akustonvalvontajärjestelmä
Akustonvalvontajärjestelmä (BMS = Battery Management System) valvoo akuston kennojen lämpötilaa ja jännitettä sekä tasaa kennojen sähkövarausta. Järjestelmä suojaa akkua ja pidentää sen käyttöikää.
AVAS
AVAS (Acoustic Vehicle Alerting System) on sähkö- ja hybridiautoissa oleva keinotekoinen varoitusäänijärjestelmä, joka auttaa jalankulkijoita huomaamaan hiljaisemmat autot. Koska sähkö- ja hybridiautojen moottorit eivät ole yhtä äänekkäitä kuin polttomoottorit, AVAS kehitettiin muiden tielläliikkujien turvaksi havaitsemaan autot äänen perusteella. Nykyään kaikissa uusissa sähkö- ja hybridiautoissa tulee olla AVAS-järjestelmä.
BEV
BEV (Battery Electric Vehicle) tarkoittaa täyssähköautoa, joka saa käyttövoimansa vain pistokkeen kautta ladattavasta sähköstä. Täyssähköautosta saatetaan käyttää myös termiä BOEV (Battery Only Electric Vehicle).
DC-latauspistoke
DC (Direct Current) tarkoittaa tasavirtaa. Latauspisteitä on sekä keskinopeaa tyyppiä, joista voi käyttää myös termejä vaihtovirtalataus tai AC että pikalatureita, joista voi käyttää myös termejä tasavirtalataus tai DC.
CCS
Saksalainen CCS (Combined Charging System) on pikalatausjärjestelmä ja -standardi. Pikalatauspistokkeita on kahta erilaista: CCS ja japanilainen CHAdeMO. Kukin autonvalmistaja on määritellyt, kumpaa järjestelmää sähköauto tukee. CCS-latauspistoke on Type 2 -latauspistokkeen yhdistelmäpistoke ja käytössä mm. BMW:n, Hyundain ja Volkswagenin sähköautoissa.
CHAdeMO
Japanilainen CHAdeMO on CCS:n tavoin pikalatauspistoke. CHAdeMO on käytössä mm. Nissanin ja Mitsubishin sähköautoissa.
EPA
EPA (U.S. Environmental Protection Agency) on Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto, joka on luonut oman normin sähköauton toimintasäteen ilmoittamiselle (EPA-range). Normia pidetään käytännön kulutusta paremmin ennustavana kuin eurooppalaista NEDC-kulutusnormia.
EREV
EREV (Extended Range Electric Vehicle) on nimitys täyssähköautolle, joka pystyy tuottamaan sähköä ajon aikana pienestä moottorista tai generaattorista. Tämä pidentää auton toimintamatkaa. Käytetään myös lyhenteitä REEV, REX ja REVx.
EV
EV (Electronic Vehicle) on yleisnimitys kaikille sähköautoille. Täyssähköauton akku latautuu pelkällä latausasemalta ladattavalla sähköllä, mutta sähkömoottoreita käytetään myös hybridiautoissa.
EVSE
EVSE (Electric Vehicle Supply Equipment) on yleisnimitys sähköauton latausasemalle tai -laitteelle.
FCEV
FCEV (Fuel Cell Electric Vehicle) eli polttokennoauto on sähköauto, joka toimii polttokennolla. Auton oma polttokennojärjestelmä tuottaa liike-energiaksi tarvittavaa sähköä yleisimmin vedystä ja hapesta.
FLTP
FLTP (Finlandwide Light vehicles Test Procedure) on Suomessa kehitetty epävirallinen kulutustesti sähköautoille. FLTP:n tarkoitus on tuottaa WLTP-standardia realistisempia kulutusarvoja ympärivuotisissa käyttäjätesteissä.
HEV
HEV (Hybrid Electric Vehicle) eli itselataava hybridi lataa akkua ajon aikana eikä siksi vaadi latausta johdon kautta. Auto voi kulkea joko pelkän polttomoottorin tai sähkön voimalla tai molempia hyödyntäen. Näistä se valitsee itse automaattisesti paremman vaihtoehdon. Itselataavista malleista käytetään myös nimitystä täyshybridi.
HFCV
HFCV (Hydrogen Fuel Cell Vehicle) on lyhenne vetyautolle. Vetyauton voimanlähteenä on yksi tai useampi sähkömoottori, joka saa energiansa ajoneuvon omasta vetypolttokennosta.
HPC
HPC (High Power Charger) tarkoittaa suurteholatausta, jolla sähköauton akku voidaan ladata alle puolessa tunnissa. Tästä käytetään myös nimitystä ultranopea lataus.
ICE
ICE-lyhenne ((Internal Combustion Engine) kuullaan usein sähköautojen yhteydessä, vaikka se tarkoittaa päinvastaista: ICE on perinteinen polttomoottoriauto.
KWH
Lyhenne kWh tarkoittaa kilowattituntia, joka on sähköenergian määrän yksikkö.
Kolmivaihevirta
Kolmivaihevirrassa kolme jännitteistä johdinta on kytketty yhteen, jolloin saadaan suurempi teho pienemmällä virralla. Puhekielessä käytetään myös termiä voimavirta.
Kotilatausasema
Kotilatausasema tai kotilatauspiste on laite, jonka kautta sähköauto ladataan turvallisesti ja nopeasti kotioloissa keskinopealla latauksella. Kotilatausaseman hankinnassa kannattaa huomioida auton kyky vastaanottaa sähköä, kodin sähköliittymän koko sekä päivittäinen ajomatka.
Latausasema
Sähköauton latausasema on laite, jonka avulla sähköautoon voi ladata lisää energiaa. Latausasemasta käytetään myös termejä latauspiste tai sähköajoneuvon syöttölaitteisto. Latausasemia on kahta päätyyppiä: AC- latausasemat ja DC- pikalatausasemat. Julkisia latausasemia on Suomessa jo koko maan kattavasti.
Latausluukku
Latausluukku on sähköauton luukku, jossa olevaan pistorasiaan latauspistoke kytketään lataamista varten. Latausluukku on vastaava, kuin polttomoottoriauton tankin luukku.
Latauskaapeli
Latauskaapeli on kaapeli, jolla sähköauto ladataan. Eri tarpeisiin ja erilaisille standardeille on omanlaisensa kaapelit ja pistokkeet. Autossa on yleensä hyvä pitää kahta erilaista kaapelia: asiointilatauskaapeli, jolla lataat keskinopeista Type 2 -latauspisteistä, sekä tavalliseen kotitalouspistorasiaan kytkettävä tilapäislatauskaapeli, eli matkalatauskaapeli. Pikalatureilla on aina kiinteät kaapelit, eli pikalatauspisteellä ladattaessa ei tarvita omaa kaapelia.
Lataustapa 1
Lataustapa 1 (mode 1) on kotitalouspistorasiasta tehtävä kevyen sähkökulkuvälineen (kuten sähköpolkupyörän) lataus.
Lataustapa 2
Lataustavasta 2 (mode 2) käytetään myös termejä hidas lataus tai tilapäislataus, jolloin auto ladataan kotitalouspistorasiasta tai teollisuuspistorasiasta. Kotitalouspistorasiasta lataaminen edellyttää, että auton ottama pitkäaikainen latausvirta on rajoitettu kahdeksaan ampeeriin esimerkiksi älykkäällä latauskaapelilla. Kolmivaiheisella teollisuuspistorasialla rajoitusta ei tarvita. Teollisuuspistorasiaa kutsutaan myös työmaapistorasiaksi, ja siitä saadaan kolmivaihevirtaa, eli niin sanottua voimavirtaa. Työmaapistorasia on usein väriltään punainen, järeä pistorasiatyyppi.
Lataustapa 3
Lataustavasta 3 (mode 3) käytetään myös termejä peruslataus tai keskinopea lataus. Tämä on ensisijainen sähköauton lataustapa, joka tapahtuu yleensä joko kotilatausasemalla tai julkisella latauspisteellä ja kestää normaalisti yhdestä kuuteen tuntia. Lataamiseen käytetään Type 1 tai Type 2 -pistoketta.
Lataustapa 4
Lataustavasta 4 (mode 4) käytetään myös termejä pika- ja teholataus. Tällä lataustavalla auton akut saa ladattua noin 80 prosenttiin asti noin puolessa tunnissa. Pikalatausmahdollisuus on tarjolla osassa julkisia latauspisteitä. Lataamiseen käytetään esimerkiksi CCS- tai CHAdeMO-pistoketta.
Latausteho
Sähköauton lataustehoa mitataan kilowateissa (kW). Latauksen nopeus eli teho riippuu autoon sisäänrakennetusta laturista sekä sähköverkosta, josta autoa ladataan.
MHEV
Kevythybridi (MHEV = Mild Hybrid Electric Vehicle) ei kulje pelkällä sähkön voimalla, mutta sen avulla tuetaan polttomoottoria esimerkiksi käynnistyksessä ja kiihdytyksissä, mikä vähentää polttoaineen kulutusta.
NEDC
NEDC (New European Driving Cycle) on 1980-luvulla kehitetty eurooppalainen kulutusstandardointimenetelmä, joka kertoo ajoneuvon kulutuksen ihanneolosuhteissa. Teknologian ja ajo-olosuhteiden kehittymisen myötä menetelmä on jäänyt ajastaan jälkeen. Euroopan Unioni on laatinut NEDC:n tilalle uuden testimenetelmän, joka tunnetaan nimellä WLTP (Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure).
PHEV
Ladattava hybridi eli plug-in-hybridi tai pistokehybridi vaatii sähköauton tapaan latauksen johdon kautta ulkoisesta latausasemasta. Ladattavista hybrideistä käytetään myös nimitystä PHEV (Plug in Hybrid Electric Vehicle). Ladattavuus mahdollistaa itselataaviin malleihin verrattuna pidempien matkojen ajamisen pelkällä sähköllä.
Pikalataus
Pikalatausasemalla sähköauton saa ladattua huomattavasti nopeammin, kuin esimerkiksi kotilatausaseman kautta. Sähköauton akku latautuu aina tasavirralla. Tasavirtaa syöttävä pikalatausasema kytketään sähköauton pikalatausporttiin, jolloin se ohittaa auton sisäänrakennetun laturin ja lataa suoraan auton akkua. Sähköauton sisäänrakennettu laturi muuntaa julkisen sähköverkon vaihtovirran tasavirraksi.
Regenerointi
Regenerointi, toiselta termiltään rekuperaatio, tarkoittaa sähköauton kykyä ladata omia akkujaan moottorijarrutuksessa, mikä lisää merkittävästi sähköauton kokonaistehokkuutta. Monissa sähköautoissa ominaisuus on säädettävissä, jotta siitä saadaan paras hyöty irti.
RFID
RFID (Radio Frequency Identification) on radiotaajuinen etätunnistus, joka on menetelmä tiedon etälukuun ja -tallentamiseen käyttäen RFID-tunnistetta. Monella latauslaitteella tunnistaudutaan RFID-tunnisteella.
SoC
SoC (State Of Charge) eli sähköauton lataustila on sähköakun lataustaso suhteessa sen kapasiteettiin.
SoH
SoH (State Of Health) eli toimintakunto antaa tietoa akun tilasta ja ilmaisee, kuinka kauan ikääntyvää akkua voidaan käyttää turvallisesti ja milloin akku kannattaa vaihtaa.
Sukopistorasia
Suko tai schuko on lyhenne saksalaisesta sanasta Schutzkontakt ja tarkoittaa joko maadoitettua pistorasiaa tai schuko-kaapelia, joka on tilapäiskäyttöön tarkoitettu tavallinen verkkovirtakaapeli.
Sähkömoottori
Sähkömoottoreita on olemassa monia eri kokoja ja malleja. Yhden suuren moottorin sijasta sähköautossa voi olla useampia pienempiä sähkömoottoreita. Joissakin sähköautoissa käytetään napamoottoreita, jotka on sijoitettu pyörän napoihin. Tällainen ratkaisu lisää jousittamatonta massaa, mutta antaa suurempia vapauksia auton alustarakenteen suunnitteluun ja mahdollistaa myös helposti erilaiset vetotavat.
Tasavirta
Tasavirrasta käytetään myös lyhennettä DC (Direct Current). Tasavirta on sähkövirtaa, jonka suunta ei muutu, eli se kulkee virtapiirissä aina samansuuntaisesti. Sähköauton akku käyttää aina tasavirtaa. Latauslaitteesta tulee kuitenkin autoon vaihtovirtaa (AC), joten sähköauton sisäänrakennettu laturi muuttaa sen akulle mieleiseksi tasavirraksi.
Toimintamatka
Toimintamatka, toimintasäde tai range tarkoittavat sitä matkaa, jonka sähköautolla voi ajaa yhdellä latauksella. Toimintamatkaan vaikuttavat mm. auton ominaisuudet ja akun teho sekä vallitsevat keliolosuhteet. Toimintamatkan ilmaisemiseksi käytetään esim. NEDC-, EPA- tai WLTP-kulutusstandardeja.
TSC
TSC (Tesla Supercharger) on Teslan oma latausasema.
Type 1
Type 1 on standardoitu latauspistoke, jota käytetään tyypillisesti japanilaisissa ja amerikkalaisissa sähköautoissa. Ympyrän muotoisessa liittimessä on yhteensä viisi pyöreää aukkoa.
Type 2
Type 2 on eurooppalaisen standardin mukainen sähköautojen latauksessa käytettävä latauspistoke. Suomessa latauslaitteissa on useimmiten Type 2 -latauspistoke. Puolikuun muotoisessa liittimessä on yhteensä seitsemän pyöreää aukkoa. Yhdistelmälatauspistokkeissa on sekä Type 2 -latauspistoke että CSS-pikalatauspistoke.
WLTP
WLTP (Worldwide Harmonized Light-Duty Vehicles Test Procedure) on vuonna 2017 käyttöönotettu pakokaasupäästöjen mittaustapa, joka syrjäytti sitä ennen käytetyn NEDC-standardin. WLTP:n tavoitteena on kuvata paremmin todellisessa liikenteessä syntyvä päästöjä. Ajoneuvon polttoaineenkulutus riippuu ensisijaisesti ajovastuksesta, johon puolestaan vaikuttavat auton massa, ilmanvastus sekä vierintävastus. WLTP-mittaustapa ottaa nämä tekijät huomattavasti tarkemmin huomioon kuin aiempi NEDC-mittaus.
Yksivaihevirta
Yksivaihevirta on sähköverkon kytkentätapa, joka on käytössä tavallisissa kotitalouksissa. Tätä sähköä saadaan kotitalouspistokkeesta.
